Kahvi tunnetaan kaikkialla. Eri puolilla maailmaa nautitaan erityyppisiä kahvijuomia, vaikka kaikkialla olevat kahvilat mahdollistavatkin esimerkiksi cafe con lechen tai cappuccinon nauttimisen lähes missä päin maailmaa vain.
Kahvin historia
Kahvin historia yltää liki 1000 vuoden taakse Etiopiaan, josta se on kaupankäynnin myötä levinnyt joka paikkaan. Kahvipensaan marja, joka piristää ja huumaa, on vuosisatojen kuluessa muovannut meitä ja saanut aikaan aivan erityisiä elämyksiä ja jopa kulttuurisia muutoksia.
Kahvi saapui Eurooppaan 1600- luvulla ja Suomeen 1700- luvulla. Pula-aikana kahvia oli todella vaikea saada Suomessa ja sitä jouduttiin jatkamaan sikurilla, voikukanjuurilla tai viljalla.
Ennen vanhaan jopa pikkulapsille juotettiin kahvia runsaalla maidolla jatkettuna. Meille saavuttuaan kahvi oli ensin aatelisten ja rikkaiden juoma, josta se yleistyttyään levisi kaikkiin tupiin ja torppiin. Nykyään sitä saa lukuisista paikoista ja se on kaikkien saatavilla. Kahvinnuuskijat ovat menneen talven lumia eikä kukaan enää vahdi toisten kahvinjuontia. Kauppojemme hyllyt notkuvat eri merkkisiä kahveja eri paahtoasteineen ja aromeineen. Kahvia voi ostaa matkaan marketeista kuumana, tai kylmäosastolta voi valita useamman merkkisiä kahveja matkaan niin kaupoista kuin huoltoasemilta.
Erilaiset kahvit
Voit valita tummaa tai vaaleaa, hedelmäistä tai väkevämpää. Luomua tai perinteisesti kasvatettua. Eri tilanteeseisiin voi valita erilaisen kahvin. Pienpaahtimoita löytyy Suomestakin jo useita ja jos aiemmin maisteltiin viskejä ja oluita niin nyt järjestetään myös kahvimaisteluita. Puhutaan kahvikulttuurista viinikulttuurin ohella. Mikä onkaan paras tapa saada tietoa eri kahvilaaduista ja paahtoasteista kuin ohjatut maistelu hetket.
Kahvi yhdistää
Kahviloissa tavataan ystäviä, perhettä ja jopa pidetään työpalavereita. Aiemmin kahvit juotiin kodeissa, nyt kokoonnumme enemmän ulos. Kahvi tuo meitä edelleen voimakkaasti yhteen ja kahvin äärellä voi parantaa maailmaa tuntikausia.
Kokouskahvit ja kahvitilat töissä ovat meille tärkeitä. Meillä Suomessa kahvi yhdistää ihmisiä niin iloissa kuin surussakin. Itse asiassa sitä juodaan meillä eniten maailmassa asukasta kohden. Kahvia juodaan ristiäisissä, syntymäpäivillä ja hautajaisissa. Sitä tarjotaan häissä ja kaikissa tilaisuuksissa missä vain kokoonnutaan yhteen. ”Juodaanko kahvit”, kuuluu lähes jokaisen talouden sanavarastoon. Vieraat ohjataan aina kahvipöytään.
Kahvi nautintona
Kahvi on monelle meistä valtava nautinto. Ensin aamulla juodaan jo ehkä illalla haaveiltu, ja valmiiksi ladattu aamukahvi ja sen jälkeen päiväkahvit, jos toisetkin. Toisille maistuu kuppi illallakin, puhutaan jopa unikahveista, vaikka laajasti tiedetään kofeiinin vaikutuksista unen laatuun ja unensaantiin. Toisille riittää pieni kuppi, toiset juovat pannunkin päivässä, oman sietokykynsä mukaan. Liikaa juotuna kahvi voi aiheuttaa huonon olon. Siihen auttaa vain vähentää kahvin juontia ja etsiä itselle sopiva määrä, montako kuppia on riittävästi.
Aluksi kahvi kuului juhlahetkiin ja tärkeimpiin pyhäpäiviin. Kahvikupit, myllyt ja pannut ovat olleet aikansa ensimmäisiä ylellisyysesineitä ja nykyäänkin panostetaan kauniisiin astioihin ja näyttäviin keittimiin.
Kahviastiastojen keräily tänä päivänä on erittäin suosittua. Niitä keräillään ja ”mummon kupeista” kahvi maistuu monesti erityisen ihanalta. Suuren suuri kahvikuppi tai siro posliinikuppi, kukin hörppii tyylillään. Maitoa, kermaa tai sokeria perinteiseen kahviin tai sitten voi nauttia erikoiskahvia kahvikoneesta ihan kotioloissakin.
Emalipannut ovat vaihtuneet erilaisiin kahvinkeittimiin vuosien varrella. Pannukahvi on vaihtunut pääasiassa suodatinkahviin, mutta uutena trendinä yhä useampi jauhaa itse omat kahvipapunsa, joita voi ostaa isoista marketeista tai sitten erikoisliikkeistä. Monen mielestä maailman paras kahvi on kuitenkin nuotiolla keitetty nokipannukahvi. Ulkoilun lomassa se maistuu niin hyvälle ja kahvin tuoksu sekoitettuna nuotion savun hajuun on hajuhermoja hivelevää.
Kahvi on monivivahteinen juoma ja jokaiselle se merkitsee vähän eri asioita. Se voi nostaa muistoja pintaan, siivittää tuleviin haaveisiin tai palauttaa pysähtymään tähän hetkeen. Se saattaa auttaa jaksamaan pitkiä työvuoroja tai antaa virtaa väsymyksen keskellä. Se voi tuoda lohtua ja rutiineja arkeen. Se voi olla ihana tapa aloittaa aina uusi päivä ja siivittää työmatkaa.
Onhan siinä jotain erityisen rauhoittavaa, vaikka se piristävä tuote onkin. Kahvinkeittimen porinaan, siihen sisältyy hirveän paljon. Ja ääni, kun kahvi valuu kuppiin ja saat hörpätä ensisiemaisun, se on paljon muutakin kuin ”vain kahvia”, se on paras kahvi.
Maistuisiko kupillinen?